Eka kerta kun jäi ihan 100% hyvä fiilis käynnistä :)
Juteltiin se noin kolme varttinen asioista lapsen näkökulmasta ja kyselin itse esille pari asiasta, jotka oli nousseet esille kun hiljattain vanhempieni kanssa tästä juteltiin (lue: kuuntelin vanhempien vastustusta aiheelle ja en jaksanut väsyneenä löytää oikeita sanoja millä saisin heitä ymmärtämään minua).
Eli utelin mm. miten prosessi luovuttajilla menee. Tiesin etukäteen ettei se ihan pikainen toimenpide ole heille vaan kyllä heitäkin haastatellaan sun muuta. Nyt tuntuu että tiedän hieman enemmän, kuten sen että käyntejä miehille tulee useita eli joutuvat näkemään asiaan ns. vaivaakin. Ja eivät tietenkään saa asiasta kulukorvauksia enempää, eli voisi väittää että kyllä siinä on puhtaasti auttamisenhalu ja järkevä kiva ihminen takana... Ehkä nyt osaan tarpeen tullen vastata vanhempieni ennakkoluuloihin ja kysymyksiin.
Psykologin tapaaamiset oli tässä ja toivotteli vielä onneakin kun lähdin. Seuraavaksi pitäisi varailla taas aikaa lääkärille. Jos sillä tapaamisella selviäisi lisää että miten prosessi tästä etenee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti